Vuonna 2008 maailmanlaajuisesti iskenyt rahoituskriisi pudotti kone- ja metallituoteteollisuuden liikevaihdon Suomessa 32 miljardista 24 miljardiin euroon. Uusien tilausten määrä on noussut hitaasti eikä kriisiä edeltävää tasoa ole vieläkään saavutettu. Vuoden 2011 yhteenlaskettu liikevaihto oli arviolta 28 miljardia. Tilauskanta on ollut koko ajan 30-40% alemmalla tasolla kuin vuoden 2008 huipussa. Kannattavuus on ollut heikkoa kustannusten noustessa hintoja nopeammin. Erityisesti suomalaiset alihankkijat ovat olleet ahtaalla. Selvitystemme mukaan neljännes alan yrityksistä toimii kannattavuusrajan alapuolella ja noin 10% joutuu harkitsemaan toiminnan lopettamista ellei kysyntä selvästi parane.

 

Globaalin talouden kasvu on kriisin jälkeen ollut kehittyvien talouksien kasvun sekä valtavien elvytystoimien varassa. Eri talousalueiden kaupan ja kulutuksen epätasapaino sekä julkisen sektorin velkaantuminen varjostavat odotuksia kestävästä kasvusta. Epävarmuus EU:n poliittisten päättäjien ja komission kyvystä löytää kestäviä ratkaisuja eri maiden ja samalla koko euroalueen talouskriisiin on tyrehdyttänyt kasvun. On syytä varautua pitkäaikaiseen hitaan kokonaistuotannon kasvun vaiheeseen. Nopeaa kasvua tavoittelevien yritysten pitää tunnistaa kasvavat toimialat ja/tai voittaa markkinaosuutta menestyksellisellä liiketoiminnallaan.

 

Globaalisti toimivat yritykset vahvistavat läsnäoloaan nopeasti kasvavilla markkina-alueilla. Kun Suomessa tapahtuva tuotanto palvelee lähinnä Euroopan ja lähialueiden markkinoita, kasvuodotukset ovat täällä maltillisia. Suurten yritysten täältä tarvitsema alihankinta vähenee, jolloin alihankkijoiden pitää löytää uusia asiakkaita ja/tai uusia tuotteita. Riippuvuutta globaalien suomalaisyritysten vetoavusta voidaan vähentää parantamalla pk-yritysten kyvykkyyksiä kansainväliseen toimintaan ja vientiin.

 

Tuotanto- ja palveluverkoston teettämä selvitys; Suuri Kuva kone- ja metallituoteteollisuuden alihankintasektorista tarkastelee 213 kone- ja metallituoteyrityksen taloudellista kehitytä vuosina 2007 – 2010, josta yhteenvetona voidaan todeta:

Pitkän aikavälin näkymät ovat toimialalla edelleen myönteiset. Kone- ja metallituoteteollisuudella on merkittävä rooli maailmalla väestön kasvun ja kaupungistumisen jatkuessa. Uusia koneita ja laitteita tarvitaan infrastruktuurin rakentamiseen ja teollisuuden kehittämiseen erityisesti kehittyvillä alueilla. Ympäristöteknologian, energian ja raaka-aineiden kysyntä kasvaa, mikä avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Suomalaisilla yrityksillä on hyvät mahdollisuudet olla mukana Venäjän teollisuuden ja infrastruktuurin uudistamisessa. Kehittyneissäkin maissa on teollisuuden palveluliiketoimintaan liittyvät kasvumahdollisuudet. Strategisen huippuosaamisen keskittymät vahvistavat suomalaisen teollisuuden osaamispohjaa entisestään. Näistä erityisesti Fimecc Oy on kone- ja metallituoteteollisuudelle luonnollinen yhteistyökumppani.

 

 

Suomalaisella koneteollisuudella on hyvät mahdollisuudet kuulua menestyjiin, todetaan Sitran Koneteollisuuden kasvuohjelman ja Teknologiateollisuuden julkaisemassa kirjassa ”Kenelle arvoketju hymyilee?”

 

”Koneteollisuuden suhteellinen asema on parantunut ja se selviää muita pääaloja paremmin meneillään olevasta myllerryksestä”, toteavat kirjan kirjoittajat Pekka Ylä-Anttila, Mika Pajarinen ja Petri Rouvinen. He perustelevat näkemystään muun muassa sillä, että Suomen johtavat konealan yritykset ovat hyödyntäneet globalisaation tarjoamia mahdollisuuksia ja ovat myös eturintamassa integroimassa koneisiin älyä, softaa ja palveluita.

Suomessa on kuitenkin kilpailijamaihin verrattuna pk-yritysvaje. Kaikissa vahvoissa kilpailijamaissa on laaja keskisuurten yritysten joukko, jotka myös investoivat kotimaiseen tuotantoon enemmän kuin suomalaisyritykset. Suomen kanssa eniten samankaltaisia ovat Ruotsi, Saksa ja Itävalta.

 

Suomen menestymisen kannalta tärkeää onkin kasvattaa pk-yritysten, ja erityisesti keskisuurten yritysten määrää. Lisäksi näitä yrityksiä pitää kannustaa kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä investoimaan kotimaiseen tuotantoon.

 

Toisin kuin elektroniikkateollisuudessa, kokoonpanolla on koneteollisuudessa merkittävä rooli koko ketjun arvonlisäyksessä. Konepajatuotteiden valmistus on vaativampaa eikä sitä voida pilkkoa yhtä pieniin osiin kuin elektroniikkateollisuudessa. Myöskään suurtuotannon edut eivät ole yhtä suuria kuin vaikkapa matkapuhelinten tai sormitietokoneiden valmistuksessa.

 

Lisätietoja ja julkaisun tilaukset tästä