- Innovaatiorahoitus
- EU-tutkimus
- Strategisen huippuosaamisen keskittymät
- Hankkeet
- TRIOplus
- Mentoripooli
- SPEKtri
- Liiketoiminnan ja teknologian linjaus
Teknologiateollisuus ry - VISIO 4/2008
Kustannusrakennetta viilaamaan
Kotimaisen valmistavan teollisuuden on tehostettava toimintamallejaan. Niin voi tehdä esimerkiksi kehittämällä tuotantoaan alueilla, joilla kokonaiskustannukset ovat Suomea pienemmät.
Finpron raportti ”Hankinnat ja valmistus Keski- ja Itä-Euroopassa – Kustannukset ja maavertailut” hahmottaa usein eri parametrein tuotantoon liittyviä olosuhteita alueen 12 maassa. Tarkastelussa ovat muun muassa työvoimakustannukset, työvoiman saatavuus ja osaamistaso sekä julkinen infrastruktuuri tie- ja rautatieverkostoineen.
Raportin toimittanut Tsekissä asemapaikkaansa pitävä Finpron asiantuntija Sami Humala korostaa selvityksen yleis-informatiivisuutta.
”Monet kustannuksiin vaikuttavat tekijät vaihtelevat saman maan sisälläkin suuresti, joten tärkeintä on yleiskuvan luominen.”
Suomessa ei voi tehdä kaikkea
Humalan mukaan keskisuuren kotimaisen alihankkijan kannattaa ajatella Keski- ja Itä-Eurooppaa yhtenä mahdollisuutena yrityksen toimintamallin hiomiseen.
Saattaa olla perusteltua siirtää osa tuotannosta edullisemman kustannustason alueelle, sillä Suomessa ei voi valmistaa kaikkea. Muun muassa työvoimakustannukset ovat Suomessa korkeat, samoin olemme logistisesti syrjässä – suurten kotimaisten päämiesten asiakkaat ja päämarkkinat ovat muualla.
”Kokonaiskustannusten alentamiseen ei ole muuta tietä kuin tuotannollisen rakenteen järkevöittäminen. Toki monet ovat niin jo tehneetkin, mutta niiden, jotka eivät ole, pitää herätä”, Humala sanoo.
Hän huomauttaa, että kokonaiskustannuksia katsottaessa huomio kiinnittyy usein palkkakustannuksiin. Niin tässäkin selvityksessä.
”Se on yksittäisenä tekijänä helpoin ymmärtää. Mutta selkeä asia se ei ole. Eikä palkkakustannus per tunti itsessään kerro työn tuottavuudesta mitään. Tuottavuuteen vaikuttavat myös johdon osaaminen, yrityskulttuuri, koulutus, yhteiskunnan infrastruktuurin taso ja niin edelleen.”
Nyrkkisääntö Humalan mukaan silti on, että tuottavuus on sitä parempi, mitä kehittyneempi markkina on. Kehittyneisyyttä voi hahmottaa karkeillakin mittareilla kuten katsomalla, mikä on maan bruttokansantuote asukasta kohti.
Talousturbulenssin vatkatessa
Ajat kovenevat talousahdingon vaikuttaessa reaalitalouteen. Investointien hyytyessä kasvu ja työllisyys heikkenevät.
Myös selvitys Keski- ja Itä-Euroopasta valmistui juuri talouden sukeltaessa. Moni asia tulee loksahtamaan uuteen asentoon.
”Kävi toki mielessä että ohhoh. Vaikka maailmantalouden näkymät olivat hiljentyneet jo alkusyksyn, ei tätä rysäystä kukaan ennakolta nähnyt.”
Hän huomauttaa, ettei tiettyä aluetta kartoittava selvitys voi koskaan olla ”valmis”, päivitettävää ja seurattavaa on aina.
Globaalitalous on raaka järjestelmä. Strateginen kumppanuuskin on lopulta sanahelinää, ellei toiminta yhdessä ole kustannustehokasta.
”Kun päämiesten tilaukset vähenevät ja omat katteet putoavat, aletaan katsoa, mistä saadaan säästöjä. Jos kumppani ei saa kustannusrakennettaan tehostettua, tulee kiusaus katsella edullisempaa vaihtoehtoa”, Humala sanoo.
Teksti: Jaakko Liikanen
Kuva: Vesa Lehtimäki
Seminaari suomalaisten yritysten hankinta- ja etabloitumismahdollisuuksista Itä-Euroopassa 22.1.2009
Suomalaisten yritysten hankinta- ja etabloitumismahdollisuudet Itä-Euroopassa
Teknologiateollisuus järjestää seminaarin suomalaisten yritysten hankinta- ja etabloitumismahdollisuuksista Itä-Euroopassa. Seminaarissa julkaistaan myös Finpron raportti ”Hankinnat ja valmistus Keski- ja Itä-Euroopassa – Kustannukset ja maavertailu”, joka hahmottaa usein eri parametrein tuotantoon liittyviä olosuhteita alueen 12 maassa.
Raportti on ladattavissa Teknologiateollisuuden materiaalipankista pdf-tiedostona
Aika: Torstai 22.1.2009 klo 13.00–16.15
Paikka: Finlandia-talo, Elissa-sali
Seminaari on maksuton.
