- Innovaatiorahoitus
- EU-tutkimus
- Strategisen huippuosaamisen keskittymät
- Hankkeet
- TRIOplus
- Mentoripooli
- SPEKtri
- Liiketoiminnan ja teknologian linjaus
asa
FECC luo yhteyksiä Kiinaan
Kauppa- ja teollisuusministeriön aikanaan perustama kehittämishanke FECC luo suomalaisille pk-yrityksille kontakteja Kiinan ripeästi kasvaville ympäristömarkkinoille. Yhteistyö kiinnostaa yrityksiä ja kontaktit Kiinan markkinoille ovat avautumassa.
Projektin vetäjä Mari Pantsar-Kallio vaatii valtiolta lisärahoitusta ympäristöliiketoiminnan kehittämiseen.
"Julkinen taho panostaa ympäristöteknologian kaupallistamiseen aivan liian vähän, vaikka juhlapuheissa toimiala mainitaan yhtenä suomalaisen osaamisen ja kilpailukyvyn keihäänkärjistä", Pantsar-Kallio sanoo.
Kun Suomessa ympäristöliiketoiminnan kansainvälistämiseen esimerkiksi Kiina-hankkeissa investoidaan vuosittain muutamia satoja tuhansia euroja, ovat panostukset esimerkiksi Ruotsissa, Saksassa tai Italiassa moninkertaisia.
Rahoitusta Pantsar-Kallion mukaan tarvitaan lisää sekä FECC:n (Finnish Environmental Cluster of China) toiminnan markkinoinnin tehostamiseen että käytännön hankkeiden edistämiseen ja toteuttamiseen.
"Rahoitusta tarvitaan esimerkiksi ympäristömarkkinoiden osaamiskartoitukseen. Kun tällainen kartoitus on tehty, voidaan paremmin kertoa, millaista kilpailukykyistä osaamista meillä oikeasti on ja millaiset kansainvälistymismahdollisuudet näillä eri osaamisalueilla on", hän sanoo.
Uuden ympäristöteknologian kaupallistaminen edellyttää toteutettavuustutkimusten ja referenssilaitteiden tekemistä.
"Tämä on kriittinen vaihe, johon ei tällä hetkellä löydy riittävästi tehokasta rahoitusta. Jotta innovaatiot voidaan kaupallistaa, on niiden toimivuus testattava Kiinan markkinoilla. Alkuvaiheessa sen enempää kotimaiset yritykset kuin kiinalaiset tahotkaan eivät ole halukkaita rahoittamaan tutkimusta suurilla summilla ennen kuin varmistuu, että kaupat syntyvät", hän sanoo.
Nyt tarjolla olevat rahoitusinstrumentit ovat Pantsar-Kallion mukaan kankeita eivätkä vastaa nopeasti kehittyvien ympäristömarkkinoiden vaatimuksiin. Tekesin, Finnfundin tai Finnpartnershipin tarjoamien rahoitusmallien rinnalle olisi löydettävä uusia vaihtoehtoja.
Korkean tason suhteet pääsylippu markkinoille
Ympäristöliiketoiminnan kehittämiseen ja kansainvälistämiseen erikoistunut hanke käynnistettiin kesäkuussa 2006, kun KTM nimitti työryhmän selvittämään Suomen ympäristö- ja energiateknologian viennin tehostamista Kiinaan. FECC:n toimintaa Suomessa johtaa ympäristöteknologian osaamisklusteri, joka on jaettu alueellisesti neljään yksikköön, ja jossa työskentelee 16 asiantuntijaa.
Klusterin johtajan Pantsar-Kallion asemapaikka on Lahdessa, minne on keskittynyt hankkeen koordinaatiovastuu, pääomasijoittajien aktivointi, rahoitusmallien luominen ja kansainvälistämisohjelmat.
Oulun yksikkö kokoaa yhteen vesiliiketoimintaan erikoistuneet yritykset. Helsinkiin on keskittynyt energiatehokkuuteen ja ympäristömittaukseen liittyvä liiketoiminta, kun taas Kuopio kerää ilmanlaadun monitorointiin ja vaikutusten seurantaan liittyvän osaamisen.
Pantsar-Kallion mukaan yritysten kiinnostus FECC:n toimintaan on ollut innostunutta ja positiivista. Viime elokuussa järjestetty ensimmäinen Suomi-Kiina ympäristöliiketoiminnan konferenssi keräsi yli 400 osallistujaa 100 eri yrityksestä. Mukana oli lähes 70 kiinalaista päätöksentekijää.
"Yrityksiä kiinnostavat konkreettiset hankkeet. Yritykset ovat usein kokoluokaltaan pienehköjä pk-yrityksiä, joilla ei ole yksin rahkeita kansainvälistyä. Me autamme yrityksiä löytämään toisensa, rakentamaan verkostoja tai yhteistyöhankkeita ja autamme luomaan suhteita Kiinan markkinoilla", Pantsar-Kallio sanoo.
Hän vieraili tammikuussa Kiinassa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen delegaation mukana ja teki FECC:n toimintaa tunnetuksi mm. Pekingissä, Shanghaissa ja Chengdussa.
"Ministeri Väyrynen toi hyvin esille viranomaiskeskusteluissa toimintamme ja edisti kontaktien luomista paikallisiin tahoihin. Korkean tason suhteiden luominen on erittäin tärkeää Kiinassa, missä onnistuvan liiketoiminnan edellytyksenä on paikallisten viranomaisten hyväksyntä", Pantsar-Kallio sanoo.
Kiinassa arvostetaan myös pitkäjänteistä yhteistyötä.
"Henkilöt, joiden kanssa tehdään yhteistyötä, ovat sitoutuneet pitkäaikaiseen kumppanuuteen ja odottavat samaa asennoitumista vastapuoleltaan", hän sanoo.
Vierailun konkreettisena antina syntyi mm. Shanghain ympäristönsuojeluprojekteihin liittyviä yhteistyöhankkeita, jotka esitellään kiinalaisille seuraavalla vierailulla huhtikuussa.
Kokonaisratkaisuista kilpailuetua
Kiinassa on paljon mahdollisuuksia ympäristöteknologiaan erikoistuneille pk-yrityksille. Arvioiden mukaan Kiinassa investoidaan ympäristöohjelmiin kuluvan viisivuotiskauden aikana jopa 500 miljardia dollaria. Pantsar-Kallion mukaan Kiinassa on nyt tiedostettu ympäristönsuojeluun liittyvät haasteet, ja ne nousivat vierailun aikana kaikissa keskusteluissa pääteemoiksi.
Huoli on aiheellinen, onhan Kiinan pohja- ja pintavesistä peräti yli 90 prosenttia saastunutta ja satoja miljoonia ihmisiä on vailla puhdasta vettä.
"Näkökulmissa on kiinnostavia eroja. Kun Euroopassa puhutaan ilmastonmuutoksen ehkäisemisestä ja hiilidioksidipäästöistä, korostuu kiinalaisessa ajattelussa energia- ja kustannustehokkuus", hän sanoo.
Pantsar-Kallion mukaan FECC:lle on kehittymässä kolme toimintamallia suomalaisen ympäristöteknologian viemiseksi Kiinan markkinoille. "Useista yrityksistä kootut konsor-tiot, vientiyhtiöt tai yhteistyö jo Kiinassa olevien suomalaisyritysten kanssa", hän luettelee erilaisia vaihtoehtoja. FECC:n tavoitteena on rakentaa eri ympäristöteknologioiden ympärille konsortioita, jotka koostuvat yhtenäisestä ketjusta yrityksiä. "Isoilla markkinoilla kaivataan kokonaisratkaisuja, ei sirpaleteknologiaa", hän sanoo. Kiinnostavia markkinoita löytyisi esimerkiksi jätehuollosta, kaatopaikkateknologiasta tai ilmapäästöjen monitoroinnista. "Hyvin akuutti ongelma on myös lietteen käsittely, johon liittyvään teknologiaan Kiinassa on suuri tarve", hän sanoo.
Jätteiden kuljetus, tiivistäminen ja varastointi tarjoavat hyviä yhteistyömahdollisuuksia, samoin elektronisen jätteen kierrätys.
"Kiinalaisia kiinnostaa esimerkiksi jääkaappien ja televisioiden kierrätykseen tarvittava teknologia."
Ympäristötekniikan messut suunnitteilla
Pantsar-Kallio sanoo, että FECC:n tavoitteena on rakentaa sellainen toimintamalli, joka tukee kiinalaisten kumppaneiden tapaa toimia.
"Kiinalaiset ovat erittäin hinta- ja laatutietoisia sekä tiukkoja neuvottelijoita. He haluavat, että heille tarjotaan viimeisimmät teknologiset innovaatiot. On kuitenkin väärä asenne mennä Kiinan markkinoille neuvomalla tai korostamalla omaa osaamistaan. Paras yhteistyö syntyy, kun ympäristöongelmien ratkaisuissa yhdistetään toimivalla tavalla sekä kiinalaista että suomalaista osaamista ja teknolo-giaa", Pantsar-Kallio toteaa.
Yhteistyön kehittämisessä myös kiinalaisten potentiaalisten liikekumppaneiden vierailut Suomeen ovat tärkeitä yhteistyön kehittämiseksi.
"Shanghain jätehuoltokonsepti lähti liikkeelle siten, että Shanghain kuvernööri tuli tutustumaan suomalaiseen jätehuoltokonseptiin, innostui näkemästään ja lähti yhdessä Finpron ja suomalaisten yritysten kanssa viemään hanketta eteenpäin", Pantsar-Kallio kertoo.
FECC suunnittelee tämän vuoden syksyksi tapahtumaa kiinalaisille vieraille ympäristötekniikan messujen yhteyteen Helsinkiin. Tarkoituksena on kutsua paikalle joukko kiinalaisia tutustumaan suomalaisten yritysten teknologioihin ja osallistumaan korkean tason asiantuntijakongressiin.
Pantsar-Kallio haluaa myös muistuttaa, että ympäristöliiketoiminnan kansainvälistämishanke Kiinan markkinoille toimii pilottina myös muille uusille markkinoille.
"Toimintamallia voidaan hyödyntää myöhemmin myös esimerkiksi Venäjän tai Intian markkinoilla", hän sanoo.
Teksti: Olli Manninen
Juttu on julkaistu Teknologiateollisuuden Visio-lehdessä 1/2008.
