Hiilidioksidipäästöt kuriin
Suomen omasta sähkön tuotannosta varsin suuri osa ei aiheuta hiilidioksidipäästöjä. Vuonna 2010 ydinvoiman osuus oli 28,4 prosenttia (27,9 % vuonna 2009), vesivoiman 16,6 prosenttia (2009: 15,6 %) ja puuperäisen biomassan 13,5 prosenttia (2009: 10,0 %).
Puuperäisten polttoaineiden osuus on teollistuneiden länsimaiden suurin ja se on Suomen metsäteollisuuden ansiota. Metsäteollisuus tuottaa merkittävän määrän energiaa selluprosessien yhteydessä syntyvien jäteliemien poltossa. Lisäksi kaikki muu raaka-aineeksi kelpaamaton jätepuu, kuoret ja puru hyödynnetään energian tuotannossa.
Puuperäisistä polttoaineista ei aiheudu nettomääräisiä hiilidioksidipäästöjä, koska puu vapauttaa vain saman määrän hiilidioksidia, jonka se on kasvaessaan sitonut ilmakehästä.
Hiilidioksidipäästöjen kannalta hankalin tuotantotapa on kivihiililauhdutusvoima, jonka hyötysuhde on alhainen 35 - 42 prosenttia. Kivihiilivoimasta osa on vanhaa ja on ilmeistä, että useat voimalaitokset tulevat käyttöikänsä päähän ennen vuotta 2020. Suurten kattiloiden päästömääräykset tiukkenevat 2010-luvun puolivälissä eivätkä vanhat 1960-luvun lopulla ja 1970-luvulla käyttöönotetut voimalat enää täytä uusia vaatimuksia.
Osa fossiilisista polttoaineista käytetään yhdistettyyn lämmön ja sähkön tuotantoon. Yhdistetyssä tuotannossa päästään korkeaan hyötysuhteeseen, aina 85 - 90 prosenttiin. Suomessa on jo pitkään panostettu kaukolämpöön kaupunkien ja taajamien lämmityksessä. Kun kaukolämmön tarve on riittävän suuri, kannattaa pelkän kaukolämpökattilan sijasta rakentaa kaukolämpövoimala, joka tuottaa samalla sähköä.
Myös teollisuus tuottaa paljon sähköä prosessihöyryn tuotannon yhteydessä. Yhdistetyn tuotannon osuus sähkön hankinnasta, 32,7 prosenttia vuonna 2010 (2009: 30 %), on maailman huippuluokkaa. Korkean hyötysuhteen ansiosta myös kivihiilen käyttö yhdistetyssä tuotannossa on perusteltua.
Sähkön hankinta energialähteittäin 2010 (pdf, 1 sivu)
Sähkön nettohankinta 2010 (pdf, 1 sivu)
