- Innovaatiorahoitus
- EU-tutkimus
- Strategisen huippuosaamisen keskittymät
- Hankkeet
- TRIOplus
- Mentoripooli
- SPEKtri
- Liiketoiminnan ja teknologian linjaus
Verkoston avulla kasvuun
Suomessa on huutava pula teknologiateollisuuden kapasiteetista ja työvoimasta. Jos yritys haluaa kasvaa, varteenotettava keino on hakea osaavat kumppanit tai ostaa ne.
”Kustannukset nousevat ja hinnat laskevat. Yritysten on pakko kasvaa tai fokusoitua. Jos yritystoiminnassa pysyy kolme vuotta paikoillaan, on auttamattomasti ulkona pelistä”, sanoo TRIO-ohjelmatoimistossa asiantuntijana työskentelevä tekniikan tohtori Veli Matti Kuisma.
Kuisma korostaa, että verkostossa jokaisen yrityksen täytyy löytää oma paras osaamisensa ja pitää siitä huolta, ja siten varmistaa paikkansa kokonaisuudessa.
Teknologiateollisuuden TRIO-ohjelman sisällä kehitettiin viime vuoden aikana konsepti toimialan yritysten verkostoitumiseen. Kolmivaiheinen konsepti ohjeistaa yrityksiä ja niiden kehitystä tukevia konsultteja käymään läpi verkostoitumisen askeleet esiselvityksestä liiketoiminnan suunnitteluun ja edelleen käytännön toiminnan kehittämiseen.
Kuisma muistuttaa, että järjestelmätoimittajan kannattaa olla aktiivinen ja ottaa vastuu oman toimittajaverkostonsa kehittämisestä.
”Kun järjestelmätoimittaja on verkoston veturina, se pystyy parhaiten vaikuttamaan omaan tulevaisuuteensa ja saavuttamaan riittävän vahvan aseman neuvotteluissa. Kun tekee itsestään korvaamattoman, voi suhtautua tulevaisuuteen luottavaisesti.”
Ei hetkessä valmista
Verkoston kehittäminen on pitkäjänteistä työtä. Esiselvitysvaihe toteutuu yleensä noin kuukaudessa, mutta kokonaisuutena verkoston rakentaminen vaatii parin, kolmen vuoden työn.
”Kun alkuun pääsee, sitten työ vasta alkaakin. Yritysten täytyy löytää myös tavat hyödyntää verkostoa”, Kuisma muistuttaa.
Pitkälle viety verkosto perustuu luottamukseen ja avoimeen keskusteluun myös kustannuksista. Verkoston osapuolet voivat saada kustannustasoa alaspäin muun muassa siten, että päähankkijat neuvottelevat vuosisopimuksia materiaaleista ja standardiosista ja siirtävät niistä saatavan hyödyn verkostoon.
”Kehitysfunktio tulee tärkeäksi, kun mennään syvällisiin suhteisiin. Verkoston on pystyttävä tarjoamaan vähintään yhtä hyvää kuin päähankkija tekisi itse. Toisaalta, päämies ei saa kurittaa toimittajaverkostoaan hengiltä, vaan kaikkien täytyy hyötyä. Päämiehen kannattaisi miettiä jatkuvan parantamisen soveltamista läpi verkoston, ja sitä suositellaan myös TRIOn verkostokonseptissa”, Kuisma sanoo.
Luottamus syntyy tekemisestä
Toimiva yhteistyö ja luottamus eivät synny hetkessä, vaan pelisääntöjen sopimiseen pitää käyttää aikaa. Yhteiset hankkeet, yhteiset kehitysprojektit ja yhteiset tavoitteet kasvattavat luottamusta ja kaikkien mahdollisuuksia kehittyä.
Verkostokonsepti on Kuisman mukaan huolellisesti suunniteltu työkalu, joka ottaa huomioon verkostoitumiseen liittyvät asiat perusteellisesti. Konsepti on punainen lanka, joka ohjaa verkoston rakentamista. Sen avulla voi tehdä analyyseja omista ja toimittajien vahvuuksista ja heikkouksista.
”Osallistuva työskentelytapa tuo nopeammin tuloksia. Ihmisillä on kykyjä ja he ovat kehittävä voimavara. Tuki ja arvostus ovat kuitenkin usein puutteellisia, ja yrityskulttuuria ja johtamista pitää kehittää. Tämä on hyvä muistaa myös verkostoja kehitettäessä.”
www.verkostoveturi.fi
Teksti: Marja Keränen
Juttu on julkaistu Teknologiateollisuuden Visio-lehdessä 1/2008.
