- Innovaatiorahoitus
- EU-tutkimus
- Strategisen huippuosaamisen keskittymät
- Hankkeet
- TRIOplus
- Mentoripooli
- SPEKtri
- Liiketoiminnan ja teknologian linjaus
Aloitetoiminnalla kaikki aivot käyttöön
Aloitetoiminnalla kaikki aivot käyttöön Henkilöstön aloitetoiminta on juurtunut työntekoon Valtran traktoritehtaalla Suolahdessa. Talon tapoihin istuvaa mallia on kehitetty 1990-luvun alusta.
Aloitetoiminta antaa mahdollisuuden saada kaikki aivot käyttöön. Kun tekee jatkuvasti pientä kehittämistä, maailman alkaa nähdä jatkuvan parantamisen eli JP:n tekijän silmin” perustelee Valtran kehityspäällikkö Esa Myllymäki.
”Järjestelmä parantaa sekä tuottavuutta että työtyytyväisyyttä, kun keskitytään työn tekemiseen ja kehittämiseen epäkohtien korostamisen sijaan.”
Valtaosa ehdotuksista on pieniä parannuksia omiin työprosesseihin ja -ympäristöön. JP-aloitteita kirjattiin vihkoihin työpisteissä viime vuonna yli 8 000.
”Aloitetoimintaan on tärkeää saada kaikki mukaan. Aloitteet kootaan ja toteutetaan tehokkaasti, joten toiminta kannustaa kehittämiseen. Läpimenoajat ovat lyhentyneet ja asiakas saa parempaa laatua” Myllymäki toteaa.
Tekijä saa välipalkkiona esimerkiksi kolmesta JP:stä pullakahvit, kuudesta ruokalipun ja niin edelleen. Tuotantoalueelle annetaan jokaisesta toteutetusta JP:stä 8,50 euroa joko koulutusmatkaan tai palkanlisäksi. Aloitteiden käytännön toteuttamisesta huolehtii tuotannossa kuusi päätoimista JP-henkilöä.
”Paras tapa tappaa aloitteellisuus on pyytää kehitysehdotuksia ja jättää ne toteuttamatta” Myllymäki huomauttaa.
Pika- tai säästöaloitteessa tulee olla kehitysehdotuksen lisäksi kuvattuna myös ongelman ratkaisu, jonka tuottaman nettosäästön vastaava esimies arvioi.
”Aloitteet säästävät aikaa ja raaka-aineita ja parantavat työkoneiden ja -menetelmien hyötysuhdetta tai tuotteen laatua” Myllymäki selvittää.
Pika- tai säästöaloitteen tekijä saa 75 tai 50 prosenttia ensimmäisenä vuonna kertyneen säästön arvosta riippuen aloitteen pidemmän aikavälin vaikutuksista. Korkein aloitteen tekijälle maksettu palkkio on ollut lähes 30 000 euroa.
Jokainen kirjaa aloitteen kerran kuussa
Valtran aloitteiden määrät kasvoivat reippaasti vuonna 2004, kun aloitetoiminnan kehittämiseksi aloitettiin erityinen kehitysprojekti. Konkreettiseksi tavoitteeksi otettiin ykköstila Suomen aloitteellisimpana yrityksenä, joka pian saavutettiinkin.
”Silloin uudistettiin sääntöjä ja ruvettiin kannustamaan yksittäistä tekijää välipalkkioilla. Samalla tehostettiin tiedotusta ja tuotantoalueille nimettiin JP-moottorit, jotka tuntevat hyvin säännöt ja järjestävät palkkiomatkoja” Esa Myllymäki kertoo.
Aloitetoiminnan uskotaan vakiintuneen tavoitetasolle eli jokainen työntekijä keksii yhden JP:n joka kuukausi.
”Osastojen kesken on pientä kilpailua, eivätkä parantamisen aiheet lopu. Niitä vain putkahtaa esiin joka päivä, kun kaverit keksivät, miten voi parantaa omaa työtään” JP-moottorina toimiva asentaja Jari Niskanen sanoo.
JP sopii myös toimitusverkostoon
”Jatkuva parantaminen ja aloitetoiminta sopivat hyvin myös toimitusverkoston kehittämiseen” arvioi Valtran tuotantojohtaja Harri Hytönen.
Johtamistaidon Opiston kolmena vuonna Suomen aloitteellisimmaksi yritykseksi valitsema Valtra esittelee mielellään malliaan kaikille kiinnostuneille.
”Vaikka jokaisen on kehitettävä omaan yritykseen sopiva malli, kynnys on pienempi, kun ei tarvitse keksiä kaikkia sääntöjä alusta” Hytönen perustelee.
Valtra edellyttää isoilta toimittajiltaan vuotuista säästötavoitetta, jonka saavuttamiseksi toimittajat tekevät omia säästöaloitteitaan tuotteen tai menetelmän muuttamiseksi edullisemmaksi.
”Toimintoja kehittämällä säästöjä voidaan saavuttaa ilman että se on katteesta pois” Hytönen huomauttaa.
”Jatkuvassa parantamisessa olennaista on pienten parannusten suuri massa, joiden joukosta löytyvät todelliset helmet.”
Teksti: Tiinu Wuolio
Juttu on julkaistu Teknologiateollisuuden Visio-lehdessä 1/2008.
