Sähköntuotantoon lisäkapasiteettia
Sähkön tuotannon lisäkapasiteettia tarvitaan paitsi kasvavan kulutuksen kattamiseksi, myös vanhojen fossiilisia polttoaineita käyttävien laitosten korvaamiseen. Lisäksi on varauduttava siihen, että Venäjän tuonti poistuu, koska Pietarin alueen voimakkaan kasvun takia sähköä ei enää riitä Suomeen tuotavaksi.
Olkiluoto 3:n lisäksi Suomessa on hyväksytty periaatepäätökset kahden uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseksi. Uudet yksiköt rakennetaan Pyhäjoelle ja Olkiluotoon ja niiden on tarkoitus valmistua noin vuonna 2020. Sekä ilmasto- että energiapolitiikan tavoitteiden kannalta on parempi rakentaa perusvoiman tuotantoon mieluummin ydin- kuin hiilivoimaa.
Yhdistetyssä lämmön ja sähkön tuotannossa on lisättävä kotimaisten biopolttoaineiden käyttöä erityisesti sisä-Suomen kaupunkien ja suurten taajamien kaukolämpövoimaloissa. Ilmastopoliittisesti on järkevää lisätä metsähakkeen energiakäyttöä mahdollisuuksien mukaan, jolloin turvetta voidaan käyttää täydentävänä seospolttoaineena. Myös ruokohelven käytön lisääminen on perusteltua kaukolämmön tuotannossa, jolloin sillä korvataan lähinnä raskasta polttoöljyä.
Vesivoimaa on rakennettava lisää sellaisissa vesistöissä, jotka on jo osittain valjastettu. Kokonaan luonnontilaisiin vesistöihin ei vesivoimaloita tarvitse rakentaa. Merkittävimmät vesivoiman lisärakentamiskohteet ovat Kemijoen ja iijoen vesistöissä.
Vesivoiman arvoa nostaa sen erinomaiset säätöominaisuudet. Säätövoiman tarve johtuu sähkön kulutuksen vaihteluista ja kylminä pakkaspäivinä vesivoimalla voidaan korvata erittäin kallista kaasuturbiinivoimaa säätövoiman tuotannossa.
Yhdyskuntajätteiden polton suurin merkitys on siinä, että näin voidaan vähentää kaatopaikoille vietävän jätteen määrää. Suomessa syntyy energiakäytössä hyödyntämiskelpoista jätettä noin miljoona tonnia vuodessa. Uusia jätteenpolttolaitoksia tarvitaan Suomessa 6 - 8 koosta riippuen.
Yhdyskuntajätteestä noin 60 prosenttia on bioperäistä, joka voidaan laskea hyväksi lisättäessä uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian määrää. Jätteen poltolla voidaan vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä kaupunkien yhdistetyssä lämmön ja sähkön tuotannossa.
Suomessa on mahdollista lisätä merkittävästi tuulivoimaa lähinnä rannikkoseuduilla, joissa on hyvät tuuliolosuhteet. Tuulivoiman rakentamiskustannukset ovat korkeat ja siksi onkin tärkeää keskittää lisärakentaminen sellaisille alueille, joissa vuotuinen huipun käyttöaika saadaan mahdollisimman pitkäksi. Suomen oloissa keskimääräinen huipun käyttöaika on luokkaa 2000 - 2200 tuntia vuodessa, mutta hyvillä paikoilla päästään 2500 - 3000 tuntiin.
Tuulivoima ei vielä ole taloudellisesti kilpailukykyistä ilman tukea. Tukipolitiikassa pitäisi noudattaa pitkäjänteisiä periaatteita, jotta lisärakentamiselle voitaisiin luoda kunnolliset edellytykset. Uusiutuvien energialähteiden velvoitepaketin tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää, että päätökset syöttötariffien käytöstä pidetään voimassa vuoteen 2020 asti.
