Teknoblogi
25.4.2008 Omaan jalkaan ampumista
4.4.2008 Päähankkijat haastavat järjestelmätoimittajat ja alihankkijat
Omaan jalkaan ampumista
Suomi on energian käytössä aika erikoinen maa. Joudumme tuomaan noin 70 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta, koska meillä ei ole omasta takaa kuin puuenergiaa, turvetta sekä vesi- ja tuulivoimaa. Kaikki fossiiliset polttoaineet ovat tuontitavaraa. Käytämme Suomessa paljon enemmän energiaa henkeä kohti kuin useimmat muut EU-maat. Tämä johtuu kylmästä ilmastosta ja pitkistä välimatkoista mutta ennen kaikkea siitä, että teollisuutemme rakenne on energiavaltainen.
Sähkön käytössä tämä näkyy erityisen selvästi. Yli puolet Suomen sähköstä käytetään teollisuudessa ja siitä yli 80 prosenttia kulkeutuu vientituotteiden mukana takaisin ulkomaille. Suomessa tuotetaan sadan miljoonan ihmisen paperit, 50 miljoonan ihmisen puutuotteet ja 30 miljoonan ihmisen teräkset. Energia siis vain vierailee Suomessa ja kuluu lopullisesti vasta sitten, kun teollisuutemme viemät tuotteet ovat kuluttajilla ympäri maailmaa. Suomi on ottanut tämän roolin paitsi metsiemme ansiosta, niin erityisesti korkeatasoisen teknologian ja osaamisen ansiosta.
Kaikki palvelut, niin yksityiset kuin julkisetkin on rahoitettava kotimaisella työllä ja tuotannolla. Jos suomalainen työ ja tuotanto eivät ole kilpailukykyisiä, vientituotteemme eivät käy kaupaksi. Silloin yhteiskuntaamme uhkaa aleneva taloudellinen kierre, jonka seurauksena on hyvinvointitappioita ja julkisten palvelujen leikkaaminen.
Emme voi vaikuttaa öljyn tai muidenkaan tuontipolttoaineiden hintaan. Hinnat heiluvat maailmanmarkkinoilla ja meidän energialaskumme niiden mukana. Mutta voimme itse päättää, kuinka tuotamme Suomessa sähköä. Ottaen huomioon sähkön tärkeän roolin tuotannontekijänä pitäisi hallituksen yhtenä tärkeimmistä tavoitteista olla kohtuuhintaisen sähkön saatavuuden varmistaminen. Tästä syystä hallituksen pitäisi ottaa avosylin vastaan kaikki hankkeet sähköntuotannon lisäkapasiteetin rakentamiseksi Suomeen ja varsinkin sellaiset hankkeet, jotka eivät tarvitse valtion tukea.
Työ- ja elinkeinoministeriössä ajatellaan eri tavalla. Elinkeinoelämän keskusliiton ja Energiateollisuuden arvio sähkön tarpeesta vuoteen 2020 mennessä on ministeriön mielestä liian korkea ja siksi Suomeen ei tarvita kuin yksi uusi ydinvoimalaitosyksikkö rakenteilla olevan lisäksi. Elinkeinoelämä olisi valmis yksityisellä pääomalla rakentamaan useampia ydinvoimalaitosyksiköitä mutta ministeriöstä toppuutellaan ja pohdiskellaan, kuinka kansalta saataisiin kerättyä lisää rahaa kannattamattomien voimalaitosten rakentamiseen.
Suomea kohtaavat tiukat globalisaation haasteet, jotka uhkaavat siirtää tuotantoa halvempien kustannusten maihin ja lähemmäksi markkinoita. Tähän meidän on vastattava tekemällä kaikki ne päätökset, jotka ovat omassa päätösvallassamme sen vahvistamiseksi, että Suomessakin kannattaa vielä tehdä työtä, yrittää ja investoida. Viisaita päätöksiä ovat panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen, koulutukseen ja osaamiseen sekä infrastruktuuriin mukaan lukien omat voimalaitokset. Jos vireillä olevat ympäristövaikutusten arvioinnit ydinvoiman lisärakentamiseksi Suomeen johtavat periaatepäätöshakemuksiin, ne täytyy ilman muuta hyväksyä. Jos sähköstä tehdään Suomessa kallis niukkuushyödyke, on se omaan jalkaan ampumista.
« Takaisin







Lisää kommentti