Suomalaisella teknologiateollisuudella ja hyvinvointivaltiolla kohtalonyhteys
Talouden tilasta on monia tulkintoja. Vaikeita päätöksiä karttaville on tarjolla näkemys, jonka mukaan talous on hyvää vauhtia toipumassa ja voimme henkäistä helpotuksesta. Tähän kelkkaan ei kannata lähteä.
Lamaa edeltävään maailmaan ei ole paluuta. Vaikka talous olisikin vähitellen toipumassa, se käy hitaasti ja tuskaisesti.
Nykyiset ja tulevat parin prosentin kasvuluvut eivät paljon lohduta koetun pudotuksen jälkeen; vastaava koettiin viimeksi lähes sata vuotta sitten. Vaikka kehitys jatkuisi myönteisenä, menee vuosia ennen kuin pääsemme lamaa edeltävälle tasolle.
Haasteita on monella tasolla. Maailmanlaajuisesti kasvu on kehittyvien maiden harteilla. Yhdysvalloilla on edelleen ongelmansa ja samoin Euroopalla. Nuorallakävely taloudellista kasvua tukevan politiikan ja velkaongelmien välillä jatkuu.
Kapasiteettia on maailmalla paljon vapaana. Tämä merkitsee sitä, että tilauksista käydään kovaa kilpailua. Suomalaisen teknologiateollisuuden kannalta tässä on toinenkin heikko kohta. Suomessa tehdään investointitavaroita lähinnä Euroopan markkinoille. Investoinnit eivät siellä kuitenkaan käynnisty ennen kuin kapasiteetin käyttöaste nousee reilusti. Tämä on paha paikka.
Tosiasiat on hyvä tunnustaa, mutta niiden ei pidä antaa lamaannuttaa. Vaikka eurooppalainen yhteistyö toisaalla sitookin käsiämme, voimme kuitenkin tehdä paljon tilanteen parantamiseksi. Emme vain saa pilata niitä mahdollisuuksia, joita kansallisesti on käytettävissämme.
Kyse on kilpailukyvystä. Sitä on kehitettävä kaikin käytössä olevin keinoin. Ja toisinpäin, kilpailukykyä ei saa rapauttaa kansallisin päätöksin. Kilpailukykyä on haalittava ja vaalittava.
Vain hyvän kilpailukyvyn kautta tuotantomme ja varallisuutemme kasvaa. Ja sitä kautta voimme rahoittaa yhteiskunnan hyvinvointipalvelut. Teknologiateollisuuden menestyksellä ja Suomen hyvinvointivaltiolla on kohtalonyhteys.
« Takaisin
Lisää kommentti