Teknoblogi

Tulosta

Kylmää kyytiä

Eteläisintä Suomea myöten on pitkästä aikaa saanut nauttia kunnon talvesta korkeine kinoksineen. Samalla on saatu konkreettista arkipäivän tuntumaa kohtuuhintaisen ja varman sähkönsaannin tärkeydestä.

Kylmimpinä päivinä sähkönkulutuksessa saavutettiin lähes 14 500 megawatin huipputeho. Hampaiden kalinaa helpotettiin käynnistämällä tehoreservijärjestelmiin kuuluvaa sähköntuotantoa.

Tämä on kallista. Suomen aluehinta nousi viime joulukuussa korkeimmillaan 1 400 euroon megawattitunnilta. Joillekin yrityksille tämä oli liikaa. Kannattavaan toimintaan ei tuolla kustannustasolla päästy ja tuotanto keskeytettiin.

Juuri korkeat markkinahinnat ja tehoreservien käyttö osoittavat lisäinvestointien tarpeen.

Voidaan toki kritisoida, että huippukulutuksen mukaan ei pitäisi kapasiteettia mitoittaa. Vaikka tämä myönnettäisiinkin, pitäisi kapasiteetin riittää normaaleissa talviolosuhteissa. Nyt ei näin ole vaan Suomi on vahvasti riippuvainen Venäjältä tuotavasta sähköstä.

Lisäksi vanhentuvaa fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa tuotantokapasiteettia poistuu käytöstä vuoteen 2020 mennessä. Sähkön kysyntä puolestaan kasvaa, kun taantumasta toivutaan ja talous alkaa taas kasvaa. Myös tiukentuviin energiansäästö- ja ympäristövaatimuksiin vastaaminen lisää sähkönkulutusta. Kouluesimerkkeinä ovat lämpöpumput ja sähköautot, joiden käyttöönoton myötä säästetään energiaa ja vähennetään päästöjä.

Eikö tässä ole riittävästi perusteluita ydinvoimaluville?

Voimaloiden rakentaminen kestää vuosia. Poliittisen päätöksenteon pitäisi tukea Suomen menestymistä, eikä kahlita kasvua. Teollisuus voisi investoida Suomeen, jos sähkön saatavuudesta ja hinnasta on nykyistä parempi varmuus. Siksi investoinneille pitää antaa mahdollisuus. Hankkeet eivät edellytä julkista rahoitusta, päinvastoin taloudellinen aktiviteetti lisää työllisyyttä ja tuo verotuloja.
 

Jaa linkki

Toimipisteet

Suhdanteet ja tilastot

• Suhdanneraportit ja tilastot