Energiaverojen korotus uhkaa orastavaa kasvua
Hallitus on ilmoittanut työntekoon kannustamisen yhdeksi tärkeimmistä tavoitteistaan. Siksi työnteon ja työn teettämisen verottamista ei kiristetä valtiovarainministeriön äskettäin julkistetussa budjettiehdotuksessa, vaikka valtiontalous velkaantuukin pelottavaa vauhtia. Lisää verotuloja hankitaan nostamalla kuluttamisen veroja, eli arvonlisäveroa ja energiaveroja.
Kuluttamisen verottaminen työnteon verottamisen sijasta on sinänsä oikea periaate, mutta valtiovarainministeriöltä jää huomaamatta yksi tärkeä seikka: energia ei ole pelkästään kulutuksen lopputuote vaan se on myös erittäin tärkeä tuotantopanos.
Muihin EU-maihin verrattuna teollisuuden osuus Suomen bruttokansantuotteesta on korkea. Tavaraviennin osuus bruttokansantuotteestamme on 36,6 prosenttia, kun EU-maiden keskiarvo on vain 30,3 prosenttia. Sen lisäksi energiaintensiivisten tuotteiden osuus Suomen tavaraviennistä on paljon korkeampi kuin EU-maissa keskimäärin. Suomen kansantalous on täysin riippuvainen vientiteollisuuden menestyksestä. Jos suomalaisen työn ja tuotannon edellytykset eivät ole kunnossa, orastava talouskasvu voi tyssätä alkuunsa.
Yksi tärkeimpiä tuotannon edellytyksiä on kohtuuhintaisen energian saanti. Energian hinta määräytyy maailmanmarkkinoilla lähinnä raakaöljyn hinnan myötä. Siihen emme voi paljonkaan vaikuttaa. Sähkön hinta määräytyy pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla, joissa Suomi on vain yksi osapuoli. Se mihin voimme kotimaisin päätöksin vaikuttaa, on teollisuuden energiaverotus. Ottaen huomioon vientiteollisuutemme energiaintensiivisen rakenteen, olisi johdonmukaista, että Suomen energiaverot noudattelisivat EU-direktiivin minimitasoa. Näin ei kuitenkaan ole.
Veroleikkurin kehittäminen unohtui
Teollisuuden sähkövero on Suomessa tällä hetkellä viisinkertainen EU:n sallimaan minimiin verrattuna. Siitä huolimatta valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa teollisuuden sähköveroa ollaan nostamassa 2,63 eurosta/MWh 7,03 euroon/MWh, minkä jälkeen vientiteollisuutemme sähkövero on peräti neljätoistakertainen EU:n minimiin verrattuna! Yhtä vahingollista kuin työnteon lisäverottaminen on vientiteollisuuden lisäverottaminen.
Valtiovarainministeriöstä on huomautettu, että elinkeinoelämä on saanut reippaan veroelvytyksen siinä vaiheessa, kun yritysten KELA-maksu poistettiin. Tästä aiheutuva valtion verotulojen menetys kompensoidaan energiaveroja korottamalla. On vieläpä esitetty laskelmia, että toimialoittain KELA-maksun poiston hyöty ja veronkorotusten kustannuslisäys ovat samaa suuruusluokkaa.
Laskelmissa ei ole otettu huomioon sitä, että KELA-maksun poistosta hyötyivät kaikki yritykset, mutta veron korotuksesta kärsivät eniten energiaintensiiviset vientiyritykset. Teknologiateollisuudessa on noin tusina sellaista lähinnä metallinjalostusyritystä, joiden kustannukset lisääntyvät veronkorotusten myötä tuntuvasti enemmän kuin KELA-maksun poisto niitä vähensi. Energiaintensiivisen teollisuuden verotaakkaa piti huojentaa veroleikkuria kehittämällä, mutta nyt veroleikkurin piiriin pääsee näistä vain pari yritystä, koska lupaus veroleikkurin kehittämisestä unohdettiin budjettiesityksessä. Energiaintensiivisten vientiyritysten toimintaedellytysten heikkeneminen tarkoittaa investointien ja sitä kautta työllistämisen vaikeutumista Suomessa.
« Takaisin
Lisää kommentti