Teknoblogi
24.2.2011 Hyvinvointivaltio tarvitsee teollisuutta
18.2.2011 Potkua yritysten uusiutumiseen tuotekehityksen verokannustimella
17.2.2011 Energiaverojen korotus uhkaa teollisuuden toimintaedellytyksiä Suomessa
16.2.2011 Suomen nousu talouskriisistä on epävarmalla pohjalla
4.2.2011 Yritystuki verkoston hyötynä
Energiaverojen korotus uhkaa teollisuuden toimintaedellytyksiä Suomessa
Energia ei ole pelkästään kulutuksen lopputuote, vaan se on myös erittäin tärkeä tuotantopanos. Muihin EU-maihin verrattuna teollisuuden osuus Suomen bruttokansantuotteesta on korkea. Tavaraviennin osuus bruttokansantuotteestamme on 36,6 prosenttia, kun EU-maiden keskiarvo on vain 30,3 prosenttia. Sen lisäksi energiaintensiivisten tuotteiden osuus Suomen tavaraviennistä on paljon korkeampi kuin EU-maissa keskimäärin. Suomen kansantalous on täysin riippuvainen vientiteollisuuden menestyksestä. Jos suomalaisen työn ja tuotannon edellytykset eivät ole kunnossa, orastava talouskasvu voi tyssätä alkuunsa.
Yksi tärkeimpiä tuotannon edellytyksiä on kohtuuhintaisen energian saanti. Energian hinta määräytyy maailmanmarkkinoilla lähinnä raakaöljyn hinnan myötä. Siihen emme voi paljonkaan vaikuttaa. Sähkön hinta määräytyy pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla, joissa Suomi on vain yksi osapuoli. Se mihin voimme kotimaisin päätöksin vaikuttaa, on teollisuuden energiaverotus. Ottaen huomioon vientiteollisuutemme energiaintensiivisen rakenteen, olisi johdonmukaista, että Suomen energiaverot noudattelisivat EU:n energiaverodirektiivin minimitasoa. Näin ei kuitenkaan ole.
Veroleikkurin kehittäminen unohtui
Teollisuuden sähkövero on Suomessa tällä hetkellä viisinkertainen EU:n sallimaan minimiin verrattuna. Siitä huolimatta teollisuuden sähköveroa nostettiin tämän vuoden alussa 2,63 eurosta/MWh 7,03 euroon/MWh. Korotuksen jälkeen vientiteollisuutemme sähkövero on peräti neljätoistakertainen EU:n minimiin verrattuna! Talouskasvun kannalta yhtä vahingollista kuin työnteon lisäverottaminen on vientiteollisuuden lisäverottaminen.
Valtiovarainministeriöstä on huomautettu, että elinkeinoelämä on saanut reippaan veroelvytyksen siinä vaiheessa, kun yritysten KELA-maksu poistettiin. Tästä aiheutuva valtion verotulojen menetys kompensoidaan energiaveroja korottamalla. On vieläpä esitetty laskelmia, että toimialoittain KELA-maksun poiston hyöty ja veronkorotusten kustannuslisäys ovat samaa suuruusluokkaa. Laskelmissa ei ole otettu huomioon sitä, että KELA-maksun poistosta hyötyivät kaikki yritykset, mutta veron korotuksesta kärsivät eniten energiaintensiiviset vientiyritykset. Teknologiateollisuudessa on esimerkiksi useita metallinjalostusyrityksiä, joiden kustannukset lisääntyvät veronkorotusten myötä tuntuvasti enemmän kuin KELA-maksun poisto niitä vähensi.
Energiaintensiivisen teollisuuden verotaakkaa piti huojentaa veroleikkuria kehittämällä, mutta nyt veroleikkurin piiriin pääsee näistä vain pari yritystä, koska lupaus veroleikkurin kehittämisestä unohdettiin budjettiesityksessä. Energiaintensiivisten vientiyritysten toimintaedellytysten heikkeneminen tarkoittaa investointien ja sitä kautta työllistämisen vaikeutumista Suomessa. Investoinnit tuotannon kehittämiseen uhkaavat suuntautua muihin maihin.
« Takaisin
2 kommenttia
Teollisuus maksaa energiasta kokonaishinnan, johon kuuluvat energia, siirto ja verot. EU-maiden vertailussa Suomen kokonaishinta on yksi alhaisimmista ja samaa tasoa kuin Ranskan.
Suomen kokonaisenergiahinta on reilusti alhaisempi kuin esimerkiksi Saksan kokonasenergian hinta. Saksassa niin suurteollisuus kuin pienteollisuus maksaa sähköstä noin 50 % enemmän kuin Suomessa.
Lisäksi on muistettava, että teollisuudessa on edelleen huomattavia mahdollisuuksia energiansäästöön. Energiasäästö on merkittävä "veronkierto" mahdollisuus.
Lähettänyt Martti Kätkä 8.6.2011
Hei
Tässä tämän hetken sähkön kokonaiskustannukset hankintakustannus (hinta tehtaan katolla).
Sähkön hankintakustannus (tukkuhinta + siirto + todelliset. verot, alv0):
Saksa: 54,4 €/MWh (46,7 + 6 + 1,7)
Suomi: 64,9 €/MWh (57,9 + 3 + 4)
Suomessa suuren teollisuuden sähkön hankintakustannus on ollut n 19 % kalliimpaa kuin Saksassa.
Lisää kommentti