Teknoblogi
24.2.2011 Hyvinvointivaltio tarvitsee teollisuutta
18.2.2011 Potkua yritysten uusiutumiseen tuotekehityksen verokannustimella
17.2.2011 Energiaverojen korotus uhkaa teollisuuden toimintaedellytyksiä Suomessa
16.2.2011 Suomen nousu talouskriisistä on epävarmalla pohjalla
4.2.2011 Yritystuki verkoston hyötynä
Potkua yritysten uusiutumiseen tuotekehityksen verokannustimella
McKinseyn raportin, "Työtä, tekijöitä ja tuottavuutta", mukaan Suomeen tarvitaan 150 000–200 000 uutta yksityisen sektorin työpaikkaa, jotta hyvinvointiyhteiskuntamme voitaisiin rahoittaa jatkossa.
Yritykset ovat valmiita kasvamaan ja palkkaamaan uusia työtekijöitä sekä investoimaan Suomeen, jos toimintaympäristö maassamme on kilpailukykyinen.
Suomen pk-yrityksillä on kilpailijamaitamme suhteellisesti vähemmän omia suoraan loppuasiakkaalle myytäviä vientituotteita, koska suomalaiset yritykset ovat jo ennen viime lamaa ja tätä ennen alkanutta globaalia rakennemuutosta palvelleet Suomessa toimivia isoja kansainvälisiä yrityksiä alihankkijoina. Isot globaalit yrityksemme ovat oman kilpailukykynsä kehittämiseksi joutuneet muuttamaan omaa hankintapolitiikkansa isompien kokonaisuuksien ja täten suurempien toimittajien suuntaan. Lukuisat pienet järjestelmä- ja komponenttitoimittajat ovat valintojen edessä.
Tähän maahan tarvitaan lisää tuotekehitystoimintaa, jotta yritykset, niin pienet kuin suuretkin, voisivat uudistua kehittämällä uutta.
Tekes on muuttamassa strategiaansa siten, että se ottaa enemmän riskiä avustamalla aikaisempaa suuremmilla summilla aikaisempaa harvempia yrityksiä. Tekesillä on noin tuhat uutta yritysasiakasta vuosittain. Jotkut, erityisesti pk-yritykset, kokevat Tekes-hakemuksen tekemisen vaikeaksi, mikä saattaa olla uuden kehittämisen este, kun kassavirtaa käytetään nykyisen pyörittämiseen.
Esimerkiksi Itävallassa on hyviä kokemuksia tuotekehityksen verokannustimesta, jonka suuruus on 10 % tuotekehitykseen käytettävistä kuluista. Maahan on virrannut investointeja, kun yritykset ovat kehittäneet uutta.
Teknologiateollisuudessa on arvioitu, että tuotekehitystä tekevien pk-yritysten määrä voitaisiin moninkertaistaa, jos uuden kehittämiseen voitaisiin kannustaa alemmalla verotuksella Itävallan kaltaisella järjestelmällä. Tuotekehityksen verokannustin tukisi luontevasti Tekesin uutta strategiaa. Lisäksi Suomessa on suuri joukko yrityksiä, joiden t&k-toiminnan taso ei yllä Tekes-projektien edellyttämälle tasolle. Myös näiden yritysten kilpailukyvyn kehittämiseen on Suomessa panostettava.
Suomessa on tapana lähestyä uusia ajatuksia negatiivisen skenaarion kautta. Niinpä tuotekehityksen verokannustimen epäilijät ovat nostaneet esiin järjestelmän väärinkäytösmahdollisuudet. Tosiasiassa niin EU:ssa kuin Suomessakin Tekes-hakemusten yhteydessä tuotekehitykseen kohdennettavat kululajit on määritelty yksiselitteisesti. Tilintarkastajat näkevät tuotekehityksen verokannustimen vain yhtenä uutena vähennyslajina.
Järjestelmän kustannukset ovat 100 miljoonan euron luokkaa, mikä ei ole paljon, kun ruvetaan toden teolla miettimään esimerkiksi julkishallinnon tehostamista tietotekniikan avulla.
Auttakaamme suomalaisia yrityksiä uusiutumaan, investoimaan ja kasvamaan Suomessa!
Jorma Turunen
toimitusjohtaja
« Takaisin
3 kommenttia
Tuotekehitys on ratkaisu pitkällä tähtäimellä mutta hidas tähän tilanteeseen. Ainoa mahdollisuus lienee verot ylös ja massiiviset vientituet.
Lähettänyt Pirkko Nuutinen 28.2.2011
Olen samaa mieltä siitä, että verokannusteita Suomessa tarvitaan uusien innovaatioiden kehittelyyn ja tuotteistamiseen. Itse yrittäjänä huomasin, että uuden luomiseen ei riitä voimavaroja, mikäli ei samalla ole jotain porkkanaa ja juuri verokannustin olisi oiva mahdollisuus kehittää uutta. Monien uusien keksintöjen, käytäntöjen tuotteistaminen ja tukien haku niiden jalostamiseen onkin se jarru, joka Suomessa tulisi poistaa. On nähtävä mahdollisuudet, joita moni tavallinenkin yksittäinen ihminen työnsä ohessa keksii ja nähtävä niiden uutta luova merkitys koko tuotekehittelytyölle.
Keksintojen tukeminen varhaisessa vaiheessa ja jo nolla-idussaan onkin tärkeää. On vain uskallettava tukea ja kannustaa "uudenluovia" tahoja ja ennakkoluulottomasti uskottava ihmisten mahdollisuuksiin.
Etelä-Amerikassa ja Afrikassa on pienlainoin nostettu paljon yrityksiä alkuvaikeuksissa ja taattu alku. On uskottu ihmisten haluun maksaa takaisin lainat, ja kuinka on käynyt. Ihmiset ovat osouttautuneet luottamuksen arvoisiksi. Lainoja on maksettu n. 90 % takaisin. Siis hyvä tuotto rahoituksen takaisinsaannissa ja samalla on luotu uusia yrityksiä.
Lähettänyt Arvo Kukko 1.3.2011
Muutamia Tekes-hakamuksia tehneenä ja tukiprosessia laajeminkin sivusta seuranneena olen tullut siihen päätelmään, että verotuet ovat käytännössä parhaat, avoimen ja raadollisen rehelliset, niin maksajalle kuin saajallekin. Saaja ei voi harrastaa itsepetosta kyhäämällä jotan jota marrkkina ei osta. Maksajan ei tarvitse rakentaa koneistoa tekemään innovaatioevaluaatiiota mihin se ei koskaan kuitenkaan oikeasti pysty. Yrityksetkin tehdä sitä johtavat männikköön niin hakijan kuin hallinnon puolella. Hallinnon työpanosta (hallinto on Tekensin suurin "edunsaaja") kuitenkaan harvemmin voidaan myydä vientimarkkinoilla mutta veronmaksajan kukkarossa se tuntuu.
Lisää kommentti