Teknoblogi

Tulosta

Metallien jalostus Suomessa on globaali ekoteko

Metallien jalostus on Suomessa maailman ympäristöystävällisintä. Yritykset ovat kantaneet ympäristövastuuta paljon edellä lainsäädäntöä, ja tuotantolaitosten energiatehokkuus on viritetty huippuunsa: esimerkiksi Outokummun ruostumattomilla terästuotteilla on EU:n pienin hiilijalanjälki. Kierrätys on alalle myös itsestäänselvyys, ja käytöstä poistetuista terästuotteista yli 90 prosenttia jalostetaan uudelleen. Maailmalla kasvava ala on Suomessa täynnä myönteisiä esimerkkejä.

Metallien jalostuksen kasvihuonekaasupäästöt olisivat missä tahansa Suomen ulkopuolella suuremmat. Tuotannon siirtyminen pois Suomesta lisää aina päästöjä.

Maailmanmarkkinoilla suomalainen työ käy kuitenkin ankaraa hintakilpailua. Hintoja ei voi korottaa ympäristösyiden nojalla. On kohtuutonta, että ympäristötehokkuudessaan huippuluokkaa olevia suomalaisia tuotantolaitoksia rankaistiin kuluvan vuoden alussa korotetulla energiaverolla; sähkövero nousi 2,63:sta peräti 7,03 euroon per megawattitunti. Toimenpide uhkaa tehdä tyhjäksi yritysten jo tekemän ympäristötyön.

Kysymys kuuluu, halutaanko Suomessa ylläpitää maailman ympäristöystävällisintä teollisuutta ja luoda sille kasvuedellytyksiä vai ohjata sitä ulos maasta?

Monissa EU-maissa teollisuudella on nimellisesti korkeita sähköveroja, mutta esimerkiksi Saksassa palautus verosta voi olla 95 %, ja Itävallassa verot palautetaan, kun ne ylittävät 0,5 prosenttia yrityksen jalostusarvosta. Ruotsissa energiansäästösopimuksen tehneiden yritysten sähkövero on nolla.

Verojen lisäksi sähkön markkinahinta oli Pohjoismaissa koko viime vuoden korkeampi kuin Keski-Euroopassa. Kiinan ja Yhdysvaltojen etu energialaskussa on jo huikea. Koska vientiteollisuutemme on hyvin energiaintensiivistä, olisi johdonmukaista, että Suomen energiaverot noudattelisivat EU:n energiaverodirektiivin minimitasoa. 

Suomessa toimivan vientiyrityksen kustannuksiin vaikuttavat myös pitkät kuljetusmatkat. Logistiikkakustannuksilla ja -varmuudella on siten suuri merkitys, kuten tänäkin talvena olemme havainneet.

Merikuljetukset uhkaavat kallistua jopa 35–50 prosenttia, jos EU:n rikkidirektiivi tulee voimaan. Rahtikustannusten nousua ei voi siirtää tuotteiden hintoihin. Kustannukset kasvavat yksin metallien jalostuksen osalta vuositasolla 61,8 miljoonaa euroa eli noin 1 200 henkilötyövuoden verran. Siksi sellainen päätös on estettävä.

Suomi ei ole kannattava paikka vientiteollisuudelle, jos energian hinta, verot ja kuljetuskustannukset syövät tuotteiden hintakilpailukyvyn. On hämmästyttävää, jos tämän lisäksi omissa käsissämme olevia keinoja käytetään teollisuutemme toimintaedellytysten heikentämiseen.

Metallien jalostus työllistää Suomessa tällä hetkellä 13 500 henkilöä, ja sen osuus viennistä on 10 prosenttia. Kerrannaisvaikutuksineen alan vaikutus Suomen talouteen on huomattava. Suomalainen hyvinvointivaltio ei kestä perinteisen teollisuuden paikkakuntien muuttumista teollisuuden ulkomuseoiksi.

Kasvavan alan mahdollisuudet on hyödynnettävä Suomessa. Kilpailukyvyn parantaminen vaatii nyt määrätietoisia päätöksiä.

Mika Nykänen
toimitusjohtaja
Metallinjalostajat ry

Jaa linkki

Toimipisteet

Suhdanteet ja tilastot

• Suhdanneraportit ja tilastot