Teknoblogi
29.3.2011 Vahvasti elinkeinoelämään kytkeytynyt ammattikorkeakoulu lisää alueen vetovoimaa
28.3.2011 Ruotsin talouden pidon mallista esimerkki Suomelle
22.3.2011 Antaa valojen palaa
21.3.2011 Metallien jalostus Suomessa on globaali ekoteko
18.3.2011 Uhka merellä
17.3.2011 Investointeihin ja kasvuun kannustava toimintaympäristö
10.3.2011 Työurakeskustelun todellinen ongelma on nuorten syrjäytyminen
9.3.2011 Yritysten kannustaminen tuotekehitykseen kannattaa
Ruotsin talouden pidon mallista esimerkki Suomelle
Ruotsin valtiontalous on kunnossa, ja Ruotsin menestyksen selitykseksi on virheellisesti tarjottu sen omaa valuuttaa kruunua, joka mahdollistaa itsenäisen muista maista riippumattomaton valuuttapoliitikan. Kruunu ja oma rahapolitiikka eivät todellakaan ole ainoa selitys Ruotsin menestykselle.
Ruotsin Konjukturinstituutin johtajan Juhana Vartiaisen mukaan Riksdagen on sitoutunut valtiontalouden ylijäämätavoitteeseen. Talouspolitiikan lähtökohtana on tarjonnan kohentaminen ja kokonaiskysynnän mitoittaminen niin, että pysytään lähellä tasapainoa eli rakenteellista työttömyytta.
Lusikka on otettu kauniiseen käteen ja Ruotsin hallitus on vuodesta 2006 edennyt määrätietoisesti talouden tasapainottamisen tiellä: Tuloverojen alennus, työttömyyskassareformi, jonka seurauksena työttömyyspäivärahaa on alennettu, uusia määräyksiä sairausvakuutukseen, työmarkkinapolitiikan muutokset.
Nämä kaikki tähtäävät työllisen työvoiman määrän lisäämiseen, jonka on osoitettu Ruotsissakin olevan kasvun pullonkaula.
Ruotsi leipoo siis määrätietoisesti yhteistä kakkua, kun Suomen vaalien alla käytävä keskustelu keskittyy yhteisen kakun jakamiseen.
Suomessa tarvitaan 150 000 - 200 000 uutta yksityisen sektorin työpaikkaa, jotta valtiontalouden vaje saadaan katetuksi. Viime laman aikana teollisuudesta väheni 40 000 - 50 000 työpaikkaa eli suunta oli väärä. Kiihtyvä eläköitymiskehitys lisää paineita. Kaikki puolueet ovat nostamassa veroastetta.
Suomi on jopa kyllästymiseen asti kopioinut Ruotsin kansankodin toimivia käytäntöjä.
Pitäisikö vielä kerran, ensin kopioida ja sitten modifioida Suomen olosuhteisiin reseptiä, jolla valtiontalous laitetaan kuntoon?
Jorma Turunen
Toimitusjohtaja
« Takaisin
Lisää kommentti