Teknoblogi
29.3.2011 Vahvasti elinkeinoelämään kytkeytynyt ammattikorkeakoulu lisää alueen vetovoimaa
28.3.2011 Ruotsin talouden pidon mallista esimerkki Suomelle
22.3.2011 Antaa valojen palaa
21.3.2011 Metallien jalostus Suomessa on globaali ekoteko
18.3.2011 Uhka merellä
17.3.2011 Investointeihin ja kasvuun kannustava toimintaympäristö
10.3.2011 Työurakeskustelun todellinen ongelma on nuorten syrjäytyminen
9.3.2011 Yritysten kannustaminen tuotekehitykseen kannattaa
Uhka merellä
EU:n rikkidirektiivin voimaantulo voi syödä vientiyritysten kilpailukykyä jopa miljardin euron edestä. Teknologiateollisuutta tapahtumien kulku ihmetyttää.
Kansainvälinen merenkulkuorganisaatio IMO teki vuonna 2008 päätöksen, jonka mukaan laivojen polttoaineen rikkipitoisuutta pudotetaan globaalisti hiukkaspäästöjen vähentämiseksi. Tiukimmat rajat maailman meristä asetettiin alueelle, johon kuuluvat Englannin kanaali, Pohjanmeri sekä Itämeri. Muilla merialueilla tahti on määritelty huomattavasti hitaammaksi ja rikkipitoisuuden pudottaminen on jätetty ehdolliseksi.
IMO:ssa oltiin aluksi ajamassa kaikille merialueille laivojen polttoaineen rikkipitoisuuden rajaksi 0,5 prosenttia. Myöhemmin edellä mainitulla alueella raja päätettiin kuitenkin laskea 0,1 prosentin tasolle, vaikka kaikki vaikutusanalyysit oli tehty 0,5 prosentin tasolle.
Maallikosta prosentin kymmenysten ero voi tuntua pieneltä, mutta lukujen vaikutusten ero on todella suuri. Herää epäilys ovatko kaikki päätöksentekoon osallistuneet ymmärtäneet sen kustannusvaikutuksia.
Tässä valitettavasti pätee se 10–90-sääntö, jonka mukaan haitasta viimeisen 10 prosentin poisto tuo 90 prosenttia kustannuksista.
Erityisen pahasti uudet polttoainemääräykset iskisivät Suomen vientiteollisuuteen, sillä tunnetusti maantieteelle me emme voi mitään. Suomi on käytännössä saari, ja vienti on riippuvaista merikuljetuksista.
Polttoaineen rikkipitoisuuden alentamisesta aiheutuva lisäkustannus Suomen ulkomaankaupan merikuljetuksille on arvioitu olevan 200 miljoonasta jopa 1,2 miljardiin euroon. Se vastaa 4 000–24 000 henkilötyövuoden kustannuksia. Liikenne- ja viestintäministeriö on laskelmissaan päätynyt arvioon puolen miljardin euron lisäkustannuksista.
Kustannusvaikutuksia voi nostaa se, että EU:n selvityksen mukaan Euroopan jalostamokapasiteetti ei tällä hetkellä riitä tuottamaan vähärikkistä polttoainetta laivaliikenteen tarvitsemaa määrää.
Teknologiateollisuus esittää hallitusohjelmatavoitteissaan, että suomalaisyrityksille on turvattava logistisesti yhdenvertaiset kilpailun edellytykset suhteessa muissa EU-maissa toimiviin yrityksiin. Järjestö edellyttää valmisteilla olevan EU:n rikkidirektiivin hyväksymistä vain sellaisessa muodossa, jossa suomalaiselle vientiteollisuudelle ei aiheudu lisäkustannuksia.
« Takaisin
Lisää kommentti