Teknoblogi

Tulosta

Metallien jalostuksesta uusi kasvuala Suomeen

Maailmantalous on elpynyt syvimmästä lamastaan, ja metallien ja raaka-aineiden kysyntä on kasvussa ympäri maailman. Metalleja tarvitaan etenkin nopeasti kaupungistuvissa kehittyvissä maissa, joiden talouskasvu on erityisen nopeaa. Tämä avaa hyviä kasvumahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille.

Useat yritykset ovat jo aloittaneet tai kartoittavat parhaillaan mahdollisuuksia kaivostoiminnan aloittamiseen Suomessa. Kallioperästämme löytyy perinteisten malmien lisäksi myös harvinaisia maametalleja, arvioiden mukaan eniten EU-alueella.

Päättäjien olisi nyt toimittava aktiivisesti, jotta myös raaka-aineiden jatkojalostus olisi kannattavaa tehdä Suomessa. Tämä vahvistaisi kotimaista metallinjalostus- ja kaivosklusteria, josta on nyt hyvä tilaisuus kasvattaa maahamme uusi menestysala.

Raaka-aineiden jatkojalostus on myös ympäristösyistä kannattavaa tehdä kotimaassa. Lyhyempien kuljetusmatkojen lisäksi suomalaisten tuotantolaitosten energiatehokkuus on huippuluokkaa. Kierrätys on niin ikään alalle itsestäänselvyys.

Vientiteollisuuden kilpailukykyä uhkaa kuitenkin tällä hetkellä EU:n rikkidirektiivi, joka lisää voimaan tullessaan merikuljetusten hintaa jopa 35–50 prosenttia. Rikkidirektiivi lisää kustannuksia jo pelkästään metallien jalostuksen osalta 61,8 miljoonalla eurolla vuodessa, mikä vastaa noin 1 200 työntekijän vuoden palkkakustannusta. Lainsäädäntö kiristyy ja kustannukset kasvavat myös EU:n uuden teollisuuspäästödirektiivin myötä.

Energiaverot rasittavat jatkojalostusta

Metallinjalostajat ry kannattaa aidosti vaikuttavaa ja globaalia ilmastosopimusta. EU:n oman päästökauppajärjestelmän seuraava vaihe sen sijaan lisää metallien jalostajien kustannuksia useilla miljardeilla euroilla, kun jatkossa yhä suurempi osa päästöoikeuksista huutokaupataan. Päästöoikeuksien hinta vaikuttaa lisäksi suoraan sähkön markkinahintaan, joka on ollut Pohjoismaissa jo pitkään korkeampi kuin Keski-Euroopassa.

Tässä tilanteessa energiaverojen korotus EU:n huipputasolle kuluvan vuoden alussa oli kova isku metallien jalostukselle Suomessa. Esimerkiksi sinkin tuotannossa sähkön hinta muodostaa yli 40 prosenttia tuotantokustannuksista, joten sähköveron korottaminen leikkaa rajusti jalostusyritysten tulosta.

Suomalainen hyvinvointivaltio tarvitsee myös perinteistä teollisuutta. Metallien jalostus työllistää Suomessa tällä hetkellä 13 500 henkilöä, ja sen osuus maamme viennistä on 10 prosenttia. Epäsuora työllisyysvaikutus on 35 000 henkeä. Kerrannaisvaikutuksineen alan vaikutus Suomen talouteen on jo nyt huomattava.

Maamme tulevan hallituksen olisi ryhdyttävä määrätietoisiin toimiin, jotta voimme käyttää hyväksi meille nyt avautuvat mahdollisuudet. Hyvinvointivaltiomme tarvitsee metallien jalostuksesta ja kaivannaisteollisuudesta uuden, kasvavan ja vahvan tukijalan.

Mika Nykänen
toimitusjohtaja
Metallinjalostajat ry

Jaa linkki

Toimipisteet

Suhdanteet ja tilastot

• Suhdanneraportit ja tilastot