Teknoblogi

Tulosta

Suomen edustautuminen ulkomailla kaipaa uudelleenarviointia

Suomen yksi haaste vientimarkkinoilla on se, että yli puolet Suomen viennistä suuntautuu kypsille Länsi-Euroopan markkinoille, joiden kasvu on alle kahden prosentin luokkaa. Maailmantalous kasvaa kuitenkin viimeisimmän IMF:n arvion mukaan yli neljän prosentin vuosivauhtia, jolloin Suomen nykyviennillä painotettu markkina kasvaa vain kolmisen prosenttia.

Uusilla markkinoilla kauppoja tekevät etunenässä suuret yritykset, ja PK-yritykset uskaltautuvat uusille markkinoille usein vasta muutaman vuoden viiveellä isompien yritysten vanavedessä. Suomen vientiä edistävät yhteistyössä sekä ulkoministeriön suurlähetystöt että työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan kuuluva yksityinen yhdistys Finpro, joiden asiakasprofiili ja osaamiset ovat kuitenkin erilaisia: Suurlähetystöjen asiakkaat ovat pääasiassa suuria yrityksiä, joiden strategiat on mietitty ja tuotteet ja palvelut useimmiten kunnossa. Suurlähetystön palvelut yrityksille ovat pääsääntöisesti ns. arvovaltapalveluja, joilla on erityistä arvoa valtiojohtoisissa maissa, joissa ns. virallisella taholla on kyky avata sellaisia ovia, jotka eivät välttämättä aukea yksittäisten yritysten toimesta. Finpro sensijaan keskittyy palveluissaan PK-yrityksiin, joiden kansainvälinen liiketoimintaosaaminen on puutteellisempaa ja jotka tarvitsevat usein sparrausta myös tarjoomansa ja toimintatapojensa rakentamisessa eri markkinoille. Organisaatioiden osaamisissa ero näkyy siten, että suurlähetystöjen lähetetty henkilökunta on pääsääntöisesti uradiplomaatteja. Finpron henkilöillä sensijaan on useimmiten yritystausta ja kansainvälisen myynnin ja markkinoinnin kokemusta. Lisäksi Finprolla on suhteellisesti enemmän toimialaosaamista myös paikalta palkattujen asiantuntijoiden muodossa.

Tähän maahan kaivataan sekä uusia vientituloja että uusia Suomessa työllistäviä kansainvälisiä kasvuyrityksiä. Uusia vientituloja tulisi nopeammin isojen yritysten uusien markkinoiden avauksista, kun taas uusia työpaikkoja Suomeen syntyy erityisesti kansainvälisesti menestyvien PK-yritysten toimesta.

Suomella on suurlähetystöt lähes kaikissa EU-maissa, joissa suomalaisten suurten yritysten markkinat ovat jo kypsässä vaiheessa. Ei liene realistista odottaa, että valtion talouden nykytilanteessa Suomella olisi enää varaa kasvattaa verkoston kustannuksia ulkomailla. Tällöin ainoaksi vaihtoehdoksi tehostaa suomalaisten suuryritysten vientiponnisteluja jää kohdentaa panokset uudelleen siten, että kasvavien uusien markkinoiden osuutta verkoston sijaintipaikkoina kasvatetaan merkittävästi. Tällaisia uusia markkinoita olisivat esimerkiksi Lähi-idän maat, kuten Irak, Latinalainen Amerikka, Afrikan valtiot sekä Keski-Aasian entiset IVY-maat. Ruotsi on jo vähentänyt lähetystöjensä määrää EU:ssa. Onkin vaikea uskoa, että EU:n asioiden seuraamiseen tarvitaan omat kiinteät kustannukset lähes jokaisessa EU-maassa. Finproa sen sijaan tarvitaan EU:n alueella, koska EU-markkinat istuvat paremmin PK-yritysten osaamiseen, resursseihin ja tarjoomaan.

Omien toimipaikkojen lisäksi myös ulkoministeriö voisi miettiä uusia verkottuneita toimintatapoja läsnäololleen ainakin kypsemmillä markkinoilla. Finpro on onnistunut lisäämään toimipisteiden lukumäärää vuoden 2010 aikana 56:teen ottamalla käyttöön ns. partnerikonsulttikonseptin, jossa suomalaisten yritysten asioita kohdemarkkinoilla hoitavat Finpron kiinteän verkoston jatkeena yksityiset konsultit, joiden ansaita perustuu pääasiassa suomalaisten yritysten menestykseen kohdemarkkinoilla.

On selvää, että erilaisista toimintatavoista huolimatta ulkoministeriön ja Finpron yhteistyön tulee jatkua hyvänä, jotta suomalaisten eri kokoisten yritysten asiat kohdemarkkinoilla voitaisiin hoitaa tuloksekkaasti ja korkealla asiakastyytyväisyydellä.

Jorma Turunen

toimitusjohtaja

Teknologiateollisuus ry

Jaa linkki

Toimipisteet

Suhdanteet ja tilastot

• Suhdanneraportit ja tilastot