Teknoblogi

Tulosta

Ero EU:sta tuhoaisi hyvinvointimme perustan

On vaikea kuvitella, miltä Suomi näyttäisi, jos olisimme aikoinaan jääneet Euroopan Unionin ulkopuolelle. Brändityöryhmän lähtökohta olisi ollut ihan erilainen ilman jäsenyyttämme. Suomen ulkoinen kuva demokraattisena ja avoimena länsieurooppalaisena valtiona ei ollut itsestäänselvyys maailmalla ennen jäsenyyttämme. Liike-elämässä tarvittavan luottamuksen rakentaminen olisi myös yrityksille työläämpää, jos Suomen julkinen kuva olisi tältä osin epäselvä.

EU:n poliittiset ja turvallisuuspoliittiset ulottuvuudet on myös hyvä pitää mielessä. Ne eivät ole ristiriidassa taloudellisen integraation kanssa. Vakaa kehitys laajalla alueella antaa perustan myös taloudelliselle kasvulle ja hyvinvoinnille. Talouserojen tasoittaminen ja köyhyyden vähentäminen on kaikkien etu, vaikkakin prosessi on pitkä.

EU:n talouskriisit koettelevat yhteistyötä ja luottamusta. Kansallinen itsekkyys ja protektionismi nousevat helposti esiin ja voivat lyhytnäköisyydessään hidastaa kasvua. Hallitsematon velkakriisi johtaisi uuteen entistä syvempään lamaan. Erityisesti pienille vientiriippuvaisille jäsenmaille tämä olisi tuhoisaa. Niille markkinoiden toimivuus ja vakaa talouskehitys ovat elintärkeitä.

EU:n sisämarkkina on ostovoimalla mitattuna maailman suurin yhteismarkkina-alue. EU:ssa lainsäädäntö, pelisäännöt ja standardit on yhtenäistetty, mikä helpottaa viennistä riippuvaisen pienen maan yritysten tietä EU-markkinoille.

EU-maksut saatu moninkertaisina takaisin

Keskustelu EU-jäsenyydestä ja sen hyödyistä keskittyy Suomessa pikkuasioihin, kuten maksuihin ja saatuihin tukiin. Lehdistössä tehtiin isoja juttuja, kun Suomi siirtyi nettomaksajan rooliin. Kysymys on korkeintaan muutamasta sadasta miljoonasta, millä ei ole mitään merkitystä niiden miljardien rinnalla, joilla taloutemme on vaurastunut ja hyötynyt jäsenyyden ansiosta. Jokainen aloittava suomalainen yritys voi perustaa liiketoimintasuunnitelmansa, ei 5 miljoonan vaan 500 miljoonan asukkaan kotimarkkinaan.

Suomen talous on vientivetoinen. Vaikka elinkeinorakenteemme on monipuolistunut viimeisen 30 vuoden aikana, viennissä olemme vahvasti riippuvaisia maailmanlaajuisesti toimivien vientiveturiemme menestyksestä. Ne ovatkin menestyneet erittäin hyvin ja selättäneet talouskriisin aiheuttaman notkahduksen yllättävän nopeasti. Läsnäolo nopeasti kasvavilla markkinoilla on tuonut uusia tilauksia. Näitä markkinoita palvellaan kuitenkin pääsääntöisesti lähellä markkinoita sijaitsevista tuotantoyksiköistä ja niiden alihankintaverkostoista. Suomessa tapahtuva teknologiateollisuuden tuotanto palvelee lähinnä EU:n ja Venäjän markkinoita. Yli 75 prosenttia myynnistämme menee tälle alueelle.

Pk-yritysten suora vienti on kilpailijamaihimme verrattuna erittäin alhaisella tasolla, ja erityisesti alihankkijoidemme työllisyys on riippunut isojen yritysten tänne tuomasta työstä. Se näyttää edellä mainituista syistä kuitenkin vähenevän, joten pienten yritysten on joko kehitettävä omia tuotteita tai löydettävä uusia asiakkaita. Molemmissa tapauksissa kansainvälistyminen on välttämätöntä. Tälle joukolle EU on luonnollinen ja helpoin markkina-alue kansainvälistymisen aloittamiselle. EU-alueella toimii noin 13 000 isoa teknologiateollisuuden yritystä eli melkoinen joukko mahdollisia asiakkaita verrattuna omiin vientivetureihimme. Tämä edessä oleva ja välttämätön viennin rakennemuutos kytkee yrityksemme ja taloutemme entistä tiiviimmin Euroopan Unioniin.

Jorma Turunen
toimitusjohtaja

Jaa linkki

Toimipisteet

Suhdanteet ja tilastot

• Suhdanneraportit ja tilastot