Teknoblogi
29.7.2011 Globaali rakennemuutos: Euroopan ja Aasian ero syvenemässä
15.7.2011 Kierrätyksestä maailman suurin bisnes?
13.7.2011 Eurooppalaistuva talotekniikka edellyttää verkottumista
12.7.2011 Paikallinen palkoista sopiminen yleistyy
Globaali rakennemuutos: Euroopan ja Aasian ero syvenemässä
Viimeaikaisesta, toteutuneesta kysynnän paranemisesta huolimatta Suomessa sijaitsevien alan yritysten ennustehorisontti on lyhyt. Maailmantalouden tilanne on hyvin epävarma ja altis nopeille muutoksille. Tästä kertovat heinäkuussa kerätyt teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksit, joiden mukaan näkymät ovat nopeasti heikentyneet. Näkymien heikkeneminen koskee erityisesti Eurooppaa ja Yhdysvaltoja.
Teknologiateollisuuden kasvu Suomessa on jatkunut, mutta yritysten tilanne on hyvin epäyhtenäinen. Teknologiateollisuuden viennistä 70 prosenttia menee Eurooppaan, jossa näyttää tapahtuneen käänne huonompaan. Selviytyäkseen Suomi tarvitsee viennin vetoa sekä investointeja uudistumiseen ja kasvuun.
Teknologiateollisuuden yrityksillä Suomessa on vaikeuksia siirtää merkittävästi kohonneita kustannuksia lopputuotteidensa hintoihin. Toukokuussa alan alihankkijayrityksistä ainoastaan 27 prosenttia piti kannattavuuttaan hyvänä, kun ennen talouskriisiä tästä kertoi puolet yrityksistä.
Menestyvät yritykset löytyvät nyt niistä, joilla on hyvä markkina-asema kasvavilla talousalueilla. Suomessa toimiva teknologiateollisuus vie 70 prosenttia tuotannostaan Eurooppaan, jolla ei nyt erityisen hyvin mene. Isänmaallisin silmin katsottuna ei syytä riemuun ole.
Suomi elää viennin varassa. Talouskriisin seurauksena viennistämme puuttuu vuositasolla jopa 27 miljardia euroa. Suomalaisten hyvinvoinnin ja velkakehityksen kannalta tämä on hälyttävää. Vienti on Suomen talouden selkäranka, eikä sen edistämistä ole nyt varaa laiminlyödä.
Hallitusohjelman työllisyystavoitteet edellyttävät, että palkkainflaatiota ei entisestään kiihdytetä. Palkat on jatkossakin sovittava toimialaliittokohtaisten ratkaisujen raamittamana pääsääntöisesti yrityksissä. Raamit tulee asettaa pahimmassa globaalissa kilpailussa toimivan vientiteollisuuden ehdoilla.
Hallitusohjelma on kompromissien summa.
Selvä pettymys oli yhteisöverokannan alentaminen vain yhdellä prosenttiyksiköllä. Sillä ei palauteta Suomen menettämää asemaa verokilpailussa. Pääoma- ja osinkoverotuksen muutokset kiristävät yrittäjien yhteenlaskettua verotusta erityisesti keskisuurissa yrityksissä.
Yritysten t&k-verokannustimen käyttöönottoa selvitetään edelleen. Epämääräisyys sen sisällöstä ja voimaantulon ajoituksesta eivät ainakaan edistä tavoiteltua t&k-investointien osuuden kasvattamista neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Nyt on selvitykset tehtävä nopeasti ja pantava toimeksi.
Työntekoa ja sen lisäämistä rasitetaan edelleen ankaralla verotuksella. Todellisuudessa ansiotulojen verotus tulee nousemaan, kun kunnallisverotus kiristyy ja eläkemaksuja korotetaan.
Energiaintensiivisen teollisuuden energiaveroleikkurin laajentaminen sekä lupaus vientirahoituksen kehittämisestä kilpailijamaiden tasolle ovat tärkeitä teollisuuden kilpailukyvyn kannalta.
Teollisuuden kilpailukykyä Suomessa tulisi parantaa kaikin käytettävissä olevin keinoin. Hallitusohjelman sisältö ei kokonaisuutena kannusta yrityksiä investoimaan Suomeen ja työllistämään. Kun ohjelmaa aletaan viedä käytäntöön, on otetta terävöitettävä niin, että Suomen vetovoima investoinneille paranee merkittävästi.
Tarvitaan nopeaa toimeenpanoa.
Jorma Turunen
toimitusjohtaja
Teknologiateollisuus ry
« Takaisin
Lisää kommentti