Teknoblogi
26.9.2011 Bisnesenkeleille kannustimia
26.9.2011 Jalka pois tuottavuusjarrulta!
22.9.2011 Elinkeinoministeri Häkämieheltä ripeää toimintaa
20.9.2011 Maailmantalous on taantuman kynnyksellä
13.9.2011 Sitä saa, mitä tilaa
9.9.2011 Tuottavuuden kasvulle luotava kannusteet
5.9.2011 Hallitusohjelman teksti tukee pk-yritysten kansainvälistymistä - VM:n budjettiesitys ei
Hallitusohjelman teksti tukee pk-yritysten kansainvälistymistä - VM:n budjettiesitys ei
Jos lukee pelkästään hallitusohjelman tekstiä, Suomen ongelmat ratkotaan kevyesti. Kun tutkitaan Valtionvarainministeriön budjettiesitystä, monet asiat saavat päinvastaisen muodon.
Yksi tällainen on PK-yritysten kansainvälistymisen tukeminen; 2000-luvulla yli 90 % uusista työpaikoista on syntynyt pk-yrityksiin. Teknologiateollisuuden työpaikat vähenivät Suomessa 6 % vuonna 2010 verrattuna aikaisempaan vuoteen, mikä johtuu siitä, että nimenomaan suurten yritysten työpaikkojen lisääntyminen Suomen ulkopuolella jatkui.
Valtionvarainministeriön budjettiesityksessä Finpron valtiontukea ehdotetaan vähennettäväksi 10 %, mikä tarkoittaa, että reurssien vähentämisen seurauksena yli 100 pk-yritystä vuosittain jää ilman uutta kansainvälistä jakelukanavaa tai uusien asiakkaiden löytämistä. Vähennysehdotukset kaiken kaikkiaan yritysten kansainvälistymisen tukemisessa ovat 9,3 miljoonaa euroa mukaan lukien vähennykset yritysten yhteishankkeissa.
Finpro sai vuonna 2006 YK:n alaisen International Trade Centerin jäsenten valitseman Best-of-the-Best kansainvälistymisen edistäjän palkinnon ja on niistä ajoista kehittynyt edelleen asiakkaidensa kansainvälisen menestyksen tuottajana. Maailmalta käydään Suomessa tutustumassa, kuinka kansallinen vienninedistäjämme toimii. Silti edelleen PK-yritysten osuus Suomen viennistä on vain 12 %, kun se on Ruotsissakin 20 %.
Etla on tutkinut Finpron työn vaikuttavuutta ja todennut, että Finpron palveluja käyttäneiden yritysten työllistävä vaikutus on suurempi ja ulkomainen liikevaihto on kasvanut nopeammin kuin sellaisten, jotka eivät ole käyttäneet näitä palveluja.
Suomessa on pk-yritysten kansainvälistymisen edistämisessä markkinapuute: ei löydy riittävästi yksityisiä konsultteja, jotka pystyisivät laadukkailla palveluilla ja kattavalla ulkomaisella verkostolla avustamaan pk-yrityksiä maailmalle.
Suomen malli on yksityinen organisaatio, jota valtio tukee, mutta joka joutuu myymään palvelunsa yrityksille. Mikä on valtion vaihtoehtoinen malli avustaa yli 100 suomalaista pk-yritystä maailmalle vuosittain?
Jorma Turunen
Toimitusjohtaja
Teknologiateollisuus ry
« Takaisin
Lisää kommentti