Teknoblogi

Tulosta

Jalka pois tuottavuusjarrulta!

Taitavat nykypäivänä olla varsin harvassa ne ammatit, joissa ei tarvita minkäänlaista tietoteknistä osaamista. Itse asiassa mieleeni ei tule ensimmäistäkään. Nykyisin perhepäivähoitajakin hoitaa työasioita sähköpostitse ja täyttää sähköistä tuntikirjanpitoa, ja raksamies raportoi tekemisistään projektitietokantaan. Puhumattakaan nyt sitten teollisuudesta ja tietotyöstä.

Tietokone tai vastaava on elintärkeä työkalu. Siihen nähden on hämmästyttävää, kuinka paljon vikoja me siedämme. Harva tulee ajatelleeksikaan, kuinka paljon tuottavuusjarrut, kuten tietojärjestelmien takkuaminen tai työntekijöiden puutteellinen osaaminen, viivästyttävät työn tekemistä. Yksittäisen ihmisen kohdalla kyse saattaa olla minuuteista, mutta luku kasvaa dramaattisesti, kun kansantalous kertoo sen työikäisten määrällä.

Työssäkäyviä suomalaisia on noin 3,5 miljoonaa. Arvioidaan, että joka kolmas meistä kamppailee tietokoneensa kanssa minuutin verran päivässä. Menetämme siis varovaisestikin laskettuna yli miljoona minuuttia, yli 700 vuorokautta tehokasta peliaikaa. Päivässä. Hidasteleviin ja vaikeakäyttöisiin ohjelmiin, kaatuileviin järjestelmiin, jatkuvaan odotteluun. Siihen, että printteri ei toimi tai selain ei lataa.

Tämä maksaa meille paljon, liikaa. Amerikkalainen CA Technologies laski vuosi sitten, että eurooppalaiset yritykset menettävät vuosittain 17 miljardia euroa erilaisten tietoteknisten viivästysten ja järjestelmähäiriöiden takia. Suomalaisten yritysten osuus on tästä 443 miljoonaa euroa.

Julkisessa keskustelussa on puhuttu paljon työelämän tehostamisesta ja tuottavuuden parantamisesta. Moni kuvittelee sen tarkoittavan, että työntekijän selkänahasta pitää repiä enemmän, mieluiten vereslihalle. Ei. Se tarkoittaa, että meidän pitää lopettaa järjetön tuhlaaminen, tarpeeton ja päällekkäinen työ ja tuottavuusjarrujen ylläpito. Sadoille miljoonille euroille löytyy parempaakin käyttöä.

Ensiksi täytyy etsiä ja tunnistaa jarrupaikat. Jarruja löytyy työprosessien eri osista: järjestelmistä, tietojen käsittelystä ja varastoinnista, laitteista ja yhteyksistä, mutta myös käyttäjien osaamisesta, asenteista ja virheellisistä tottumuksista. Esimerkiksi sähköpostin käyttö on paisunut jo monin paikoin hallitsemattomaksi. Ehditkö reagoida ja vastata jokaiseen saapuneeseen viestiin? Entä kuinka usein olet itse lisännyt sähköpostin ”vastaa kaikille” -kenttään muutamia ylimääräisiä nimiä, ihan vain varmuuden vuoksi?

Jarrujen löydyttyä ne on yksinkertaisesti poistettava. Tämä on yritysjohdon tehtävä. Tarvittaessa järjestelmät pitää päivittää ja ohjelmat ajantasaistaa. Monitoimilaite, jota käytetään vain tulostimena, kannattaa vaihtaa yksinkertaisempaan malliin. On selvitettävä, tarvitseeko henkilöstö lisäkoulutusta päivittäisten ohjelmistojen käyttöön, ja niin edelleen.

Jarrujen poistaminen säästää selvää rahaa ja lisää tehokasta työaikaa jopa 15–20 prosenttia. Poistamisella on myös muita myönteisiä vaikutuksia. Ihmisten turhautuminen laskee ja työhyvinvointi nousee, kun ei enää tarvitse tapella epäluotettavan teknologian kanssa, työajalla ehtii tehdä enemmän oikeita töitä, mikä vähentää ylitöiden määrää. Tämä puolestaan lisää työtyytyväisyyttä ja yleistä viihtyvyyttä, auttaa tekemään työtä innolla ja hymyssä suin. Ehkä jopa kannustaa jaksamaan työelämässä hieman pidempään.

Tämä ei ole liian hyvää ollakseen totta.

Jukka Viitasaari

johtaja

Tietotekniikka

Jaa linkki

Toimipisteet

Suhdanteet ja tilastot

• Suhdanneraportit ja tilastot